”Hienoa kokea itse, miten tulkin kanssa työskentely onnistuu ja mitä tarvitsee huomioida”

Tampereen yliopiston tulkkiopiskelijat ja TAMKin sairaanhoitajaopiskelijat harjoittelivat yhdessä hoitotyön aitoja tilanteita   

Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen opiskelijat ja TAMKin terveyspalvelujen sairaanhoitajaopiskelijat ovat jo muutaman vuoden harjoitelleet potilaalle tulkkausta eri opintojaksoilla. Yliopiston opiskelijoilla opinnot kuuluvat terveydenhuollon tulkkauksen erikoistumisalan kokonaisuuteen, joka sijoittuu heidän opintojensa loppuvaiheeseen. Harjoituksiin osallistuvilla tulkkiopiskelijoilla on siis jo 4-6 vuotta opintoja takanaan ja useimmilla maisteriksi valmistuminen jo lähellä.

 

Nyt syksyllä yhteistyö toteutettiin TAMKissa 6 erillisenä kertana lähihoitajapohjaisten, ensimmäistä vuotta sairaanhoitajaksi opiskelevien orientoivan harjoittelun kurssilla. Harjoituksissa oli mukana yliopistolta yhteensä 7 tulkkiopiskelijaa opettajan kanssa. Sairaanhoitajaopiskelijoita oli mukana 54 ja opettajia 4, ja he kaikki pääsivät harjoittelemaan hoitotyön tilanteita tulkkien kanssa.

 

Harjoittelua suunniteltiin etukäteen hyvissä ajoin opettajien kesken. On haastavaa löytää yhteiset, kaikille sopivat ajankohdat niissä asioissa, joita molempien osapuolten tulee saada harjoiteltua. Toiminnan suunnitteluun vaikuttavat molempien organisaatioiden opetussuunnitelmat ja muut resurssit. Harjoittelu tapahtui tällä kertaa TAMKissa hoitotyön luokissa ennalta sovittujen aiheiden mukaan. Tilanteet pyrittiin toteuttamaan aidosti, oikeilla tavoilla ja aitoa sairaalatoimintaa mukaillen. 

Harjoituksissa harjoiteltiin potilasohjausta ja kliinisiä taitoja mm.  katetroinnissa, nenä-mahaletkun laittamisessa, eristyspotilaan hoidossa sekä erilaisissa hengityksen avustamiseen, tutkimiseen ja tarkkailuun liittyvissä asioissa.

Tulkkauksen lisäksi tulkkiopiskelijat esittivät joissain tilanteissa myös potilaan ja/tai omaisen roolia. Tämä oli molemmille osapuolille mielenkiintoinen ja erilainen tapa oppia asioita: hoitotyön opiskelijat saivat miettiä vastauksia "maallikkopotilaiden" kysymyksiin, ja tulkkiopiskelijat puolestaan pääsivät tulkkaamaan molempiin kielisuuntiin.

Hoitotyön opiskelijat kokivat tilanteet hyvänä ja elävöittävänä tapana harjoitella potilaan ohjausta osana harjoiteltavaa asiaa.

”Opin, että tulkin rooli on todella tärkeä. Jokaisella potilaalla on oikeus tietää häntä koskevat asiat ja saada ne omaan tietoonsa omalla äidinkielellään”

” Opin tulkkien kanssa toimimisesta paljon uutta. Aluksi puhuin tulkille, vaikka tarkoitus on kommunikoida potilaan kanssa ja tulkki on niin sanotusti näkymätön mutta mahdollistaa kommunikoinnin hoitajan ja potilaan välillä. Harjoitusten edetessä tämä alkoi tuntua luontevammalta”

”Opin sen, että tulkit tulkkaavat kaiken, heille pitää antaa aikaa tulkata asiat potilaalle, ja opin myös heidän ohjaamistaan heti kun he saapuvat paikan päälle (käsienpesu, ohjaus sopivalle paikalle jotta ei ole tiellä )”

”Tulkkien kanssa toimiminen kehitti ammattimaista tapaa keskustella potilaalle toisen välityksellä. Oma ohjaus ja keskustelu potilaan kanssa tuntui loppua kohden luontevammalta. Oli myös tärkeää oppia se, että huomioi myös tulkin hygienian ja ohjauksen toimenpiteessä”

”Tulkkien kanssa toimisesta oppi sitä miten tulkin läsnä ollessa tulee toimia. Puhutaan edelleen potilaalle, ei tulkille. Tulkki tulkkaa kaiken minkä hoitaja puhuu myös työparille. Oikea puhenopeus jne., pieniä asioita joilla kuitenkin iso merkitys”

”Tulkki tulkkaa kaiken mitä hoitajat sanovat/puhuvat. Haasteena on myös ymmärtää sanoa lauseita selkeämmin ja rauhallisemmin, jotta tulkki kerkeää tulkkaamaan kaiken sanotun. Myös käsitys siitä, puhutaanko tulkille vai potilaalle, on omalla tavallaan hankala. Tulee ajatus, että jospa kysynkin kysymyksen tulkin kautta potilaalta, mutta eihän se niin mene”

”Tulkkien kanssa täytyi miettiä, että puhuu tarpeeksi rauhallisesti ja lyhyin lausein, jotta tulkki ehtii tulkata asiat potilaalle. Täytyi myös todella miettiä potilasohjeistusta”

Tulkkiopiskelijoille autenttisessa ympäristössä tapahtuva harjoittelu oli virkistävä ja myös monella tapaa rikastuttava kokemus. He oppivat tärkeitä asioita esimerkiksi sairaalan hygienia- ja muista käytännöistä, ja vastaavasti he pääsivät opastamaan hoitajaopiskelijoita tulkin kanssa toimimiseen liittyvistä asioista. Opiskelijat kommentoivat esimerkiksi, että autenttisessa tilanteissa tulkkaukseen eläytyminen on huomattavasti helpompaa kuin luokkahuoneharjoituksissa, ja noin viidentoista minuutin mittainen tulkkausjakso tuntuu menevän paljon nopeammin kuin luokassa, kun mukana on oikeaa toimintaa.

Harjoitukset ovat osa moniammatillista yhteistyötä ja lisäävät yhteistyön onnistumista työelämässä. Aikaisemmin vastaavaa yhteistyötä on liittynyt ammatillisen vuorovaikutuksen kurssiin, ja harjoitukset ovat toteutettu luokkatilanteessa joko TAMKissa tai yliopiston tiloissa. Yhteistyöstä on vuosien aikana tullut positiivista palautetta niin opiskelijoilta kuin opettajiltakin.

 ”Tulkkien kanssa toimiminen toimi mielestäni hyvin ja homma hoitui hienosti. Sekä meille että heille jäi varmasti hyvät fiilikset. Yhteistyössä parasta on se, että kommunikointi potilaan kanssa on parempaa ja hommat hoituvat paremmin, kun potilas ymmärtää sanotun. Tulee itselle hyvä mieli, kun potilas on varmasti rentoutuneempi kun hänen kieltään ymmärretään ja hän saa puhua sekä saa vastauksia mahdollisiin kysymyksiinsä, koska tulkin kautta hoitaja ymmärtää myös sen, mitä potilas sanoo”

”Yhteistyössä parasta oli uusi kokemus ja se miten positiivisesti se vaikutti omaan oppimiseen ja oman toiminnan havainnointiin”

”Parasta yhteistyössä oli se, että molemmat ammattikunnat oppivat toisistaan ja toistensa toimintatavoista. Yhteistyö sujui omasta mielestäni luontevasti. Sairaanhoitajat ja tulkit todennäköisesti tekevät lisääntyvissä määrin yhteistyötä tulevaisuudessa”

”Kokemuksena ainakin mieleen jäävä, tulkit olivat mukavia ja heidän kanssaan oli kuitenkin helppo toimia, vaikka saattoi tilanne vähän jännittääkin. Hoitajille ja tulkeille yhtä tärkeä ja opettavainen kokemus. Nyt tietää miten jatkossa toimia ”

Kirjoittajat

Terhi Pekkinen, lehtori, TAMK, terveyspalvelut

Miia Santalahti, tuntiopettaja, TAY

Nina Isolahti, lehtori, Venäjän kieli, kulttuuri ja kääntäminen, TAY

* * *

 

Koordinaattorin kokemuksia ViVa-hankkeessa

Aloitin ViVa hankkeen koordinaattorina vuoden 2015 alussa. Oppimiskäyrä on ollut siitä lähtien jyrkästi ylöspäin!

On huikeaa saada olla mukana projektissa, jossa luodaan viimeisintä uutta tietoa sisältäviä kiinnostavia materiaaleja, kuten videoita, nettikirjoja ja artikkeleita mm. koululaisille, raskaana oleville ja raskautta toivoville ihmisille. Emme voi tehdä uudestaan mitään mitä on jo olemassa tai tuottaa tylsää materiaalia johon kukaan ei halua koskea. On tavoiteltava herättäviä, havahduttavia ja kiinnostavia tapoja lähestyä niitäkin ihmisiä, jotka eivät ehkä ole niin kiinnostuneita oman terveytensä ja hedelmällisyytensä hoidosta. Siinä riittää haastetta. Onneksi pääsimme mukaan TAMKin Innoevent 2015 tapahtumaan. Kun tavoitteena on saavuttaa nuoret hedelmällisyyteen liittyvällä tiedolla, jota he eivät ehkä kaipaa, kannattaa kääntyä nuorten itsensä puoleen. Marraskuisena viikkona ViVan toimeksiantoja mietti ja ideoi noin 90 TAMKin opiskelijaa eri aloilta! Tulokset olivat odotusten mukaisia eli todella hyviä. Klikkaa tästä eräiden opiskelijoiden videoon ideastaan.  Nyt ryhdymme ViVan projektitiimin kanssa viemään sopivina versioina opiskelijoiden ideoita eteenpäin, myös opiskelijoiden itsensä työstettäviksi.

ViVan projektitiimi: (vas.) Sanna-Kaisa Kukko (Tays), Anna-Mari Äimälä (TAMK), Anne Kalvas (Tays), Jouni Tuomi, Paula Stenfors, Minni Koivunen ja Elina Botha (TAMK). Kuvasta puuttuu Silja Seppänen (Vauvantai).

ViVan projektitiimi koostuu eri alojen asiantuntijoista terveydenedistämisen tutkijoista synnytyssalikätilöihin ja kaikkea siltä väliltä. Tiimi kokoontuu vähintään kerran kuussa. Koen tekeväni jotain tärkeää, kun saan työskennellä näiden upeiden ammattilaisten kanssa ajan hermolla. Opin uutta jokaisessa tiimin kokouksessa: hedelmällisyyden suojelusta, lapsettomuudesta, seksuaalisuudesta, kyselylomakkeiden tekemisestä ja analysoinnista sekä yhteishankkeen vetämisestä ja koordinoinnista. Ihan kaikkea en kyllä aina haluaisi oppia – aidot synnytysvideot ovat aika hurjaa katsottavaa maallikolle!

Innoeventiä edeltävä tapahtumamme oli Hedelmällisyyden hoito ja suojelu –koulutus ammattilaisille yhdessä Ovumia hedelmöityshoitoklinikan kanssa. Koulutus Kuntokadulla onnistui loistavasti ja osallistujia oli noin 200.

Ovumian LT Johanna Aaltonen puhumassa ViVan Hedelmällisyyden hoito ja suojelu -koulutuksessa 26.10.2015.

Odotan innolla tulevia ViVan koulutuksia, DiVa-verkkokoulutusmateriaaleja raskausdiabeteksestä kärsiville äideille, videoiden tekemistä ammattilaisten ja opiskelijoiden kanssa sekä hedelmällisiä :-) keskusteluja ViVa-tiimiläisten kanssa.

Teksti: Minni Koivunen

Lisätietoa ViVan nettisivuilta: http://viva.tamk.fi

ViVa-hanke ja kätilökoulutus tiedesuunnistusrastina lukiolaisille 20.10.15

ViVa-hankkeen tavoitteena on, että jokaisella – ikään, kulttuuriin tai sukupuoleen katsomatta – on yhdenmukainen oikeus saada uusinta tietoa seksuaali- ja lisääntymisterveydestään voidakseen tehdä viisaita ja kauaskantoisia valintoja. Tästä syystä oli helppoa lähteä mukaan yhdeksi rastiksi tämän vuoden tiedesuunnistukseen!

Tiedesuunnistus on Tampereen alueen korkeakoulujen, tutkimusyksiköiden ja yritysten tiloissa järjestettävä vuosittainen tapahtuma, joka toteutui 19.-23.10.2015.

Tiedesuunnistuksen tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten käsityksiä tieteestä, tieteen tekemisestä ja tieteen yhteiskunnallisesta merkityksestä. Tiedesuunnistuksen kantava ajatus on, että osallistujat saavat konkreettisesti seurata ja osallistua tieteen tekemiseen, tavata tutkijoita sekä havaita käytännössä, kuinka tiedemaailma ja tieteen innovaatioita hyödyntävät yritykset toimivat. Tapahtuman kohderyhmänä ovat peruskoulujen yläluokkien ja lukioiden oppilaat.

 
TAMKin kätilökoulutuksessa järjestetty rasti SYNTYMÄ – ihme vai pelkkää tiedettä? -houkutteli paikalle 50 lukiolaista tutustumaan syntymän ihmeeseen ja sen taustalla toimiviin tieteisiin.

Nuoret tapasivat tiedemiehen (Jouni Tuomi), joka tutkii mm. nuorten seksuaaliterveysasenteita. Lukiolaisnuoret vastasivat rastilla Kahoot-kyselyyn ja kuulivat miten muut nuoret olivat aiemmin kyselyyn vastanneet. Heille esiteltiin uusimpia tutkimustuloksia hedelmällisyyteensä vaikuttavista tekijöistä (Elina Botha) ja lopuksi heille esiteltiin raskauden ja syntymisen ihmettä, sekä kätilön osaamista siinä (Anna-Mari Äimälä).

Nuorten mielestä rasti oli antoisa ja kiinnostava. Tärkeänä pidettiin vakavien asioiden leppoisaa esittämistapaa, mahdollisuutta esittää kysymyksiä ja saada vastauksia. Lukiolaisten opettajan Kaarina Ojastin mukaan seksuaaliterveys -synnytyksestä puhumattakaan- on monelle nuorelle arka ja hämmentävä aihe. Hänen mielestään oli hienoa huomata miten rastilla porukka rentoutui ja suhtautui näihin kysymyksiin ihan luonnollisesti!

Lisätietoa ViVa-hankkeesta: http://viva.tamk.fi/ ja tiedesuunnistuksesta: http://www.tiedesuunnistus.fi/

Kirjoitti: Elina Botha